Odotan innolla Nellan reaktiota lumesta, sillä kun toissa päivänä lähdille 07:30 kävelemään ärrälle hakemaan aamukahvia, pisti neiti stopin ulko-oven kynnyksele. Siellä-on-kylmä-em-voi-tulla! Ja jouduin kantamaan neitiä ensinmäiset kolme minuuttia kunnes oli pakko päästä tarpeille. Loppu matka menikin mukavasti Espoon keskukseen saakka, kunnes emäntä otti ja jätti PIHALLE palelemaan ja meni itse hakemaan kahvia. Siitäkös huuto ja myrsky ja mylväys syntyi. Aikansa huudettuaan(kyllä siis sanan varsinaisessa merkityksessa ja emännän selitellessä sisälle kanssa ihmisille, että se on ekaa kertaa kii ulkona ku mä meen pois, että se rauhottuu kyl ja ei se ei ole kuoleman kielissä!) Menin ulos kun huuto loppui vastassa oli iloisesti pomppiva karvapallo tai pallot. Ei näyttäny jäävä traumoja, toisin kun minulle joku varsin vanha koira expertti kertoi sen satuttavan koiran sielua.. Jep! |
| Nella kasvoi Lilin kiinni |
Nella on ottanut Lilin kiinni korkeudessaan, ja ovet nyt saman kokoisia.. Jännitän täällä että kuinkahan korkeaksi ja isoksi toi neiti kasvaa? Vastaan kun on tullut paljon siroja ja pieniä ikä ja laji tovereita..
Me ollaan vietetty aikaa tossa "takapihalla" mikä koostuu siis kalliosta ja metsästä. Juuri sopiva paikka missä voi koirat purkaa energiaa eikä isoja teitä mene ihan heti( vain jyrkänteen alla:D) vieressä.
Tästä kauhu kaksikosta on ihan mahdoton saada kuvaa samassa paikassa samaan aikaan! Lili on mun linssilude ja on heti valmiina poseeraamaan kun on kamerasta kyse! Kuten alla olevassa kuvassa.
Seuraavaksi sitten varmaan kuulumisia pohjoisesta. Meillä on taas edessä 13h junamatka yö junassa.. Hohhoijjaa! Ja näyttipä se olevan vielä ihan täyteen varattukkin. No mutta kyllä se yksi yö menee vaikka päällän seisten käytävällä, ja onneksi mukana on äitini kaitsemassa koiria!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti