Jing ja Jang

Tsau!

Vuoden ensinmäinen kuukausi alkaa olemaan lopuillaan. :) Miedän arkipäiviin ei ole kuulunu mitään järin ihmeellistä.
Koirat viettivät vasta viisi päivää Upinniemessä hoidossa, kun henkilökunta oli reissaamassa. Tämä viikko teki ihmeitä Nellalle. Siitä kuoriutui reipas shelttiläinen sinä aikana. Olen ylpeä! Päätinkin että aletaan käymään ihmisten ilmoilla vähän useammin niin saadaan lisää varmuutta!

Tänään aamusta oli jo hieno ilma ja pyrytti lunta. Käytiin vähän ulkoilemassa. Laitoin nellalle uuden loimen päälle minkä tilasin Täältä. Aluksi ei yhtään huvittanut liikkua sen kanssa ja vähän "pukiteltiin" takajaloilla. Mutta sitten asia unohtui ja juostiin päät viidentenä jalkana metsää ympäri. Lilillä on käytössä vanha Hurtan sadetakki.
Nella kasvaa silmissä ja huomasin taas katselevani koiran pentuja. Vaan kun olen vannonut että kolmatta koiraa EI tule ennen kuin on isompi asunto/rivitalo asunto. No sitä päivää odotellessa..

Meillä kävi myös vieraita ja viikon aikana olen saanut kehuja siitä kuinka Nella on ihana,sosiaalinen,suloinen ja mahtavan luoteen omaava! Kyllä mamman sydän pakahtuu kaikista nuista kehuista.
Ja kyllä se täytyy myöntää itsekkin että tuossa koirassa on kaikki kohdallaan. Nella on kiltii, kuuliainen ja super hyvä luonne on plussaa. Kiitos vain Minnalle Ouluun ;)
Lili ja Nella on kuin Jing ja Jang ne on kuin yö ja päivä mutta silti ne on loistava parivaljakko ja niiden ajatukset ja toiminnat menee yks yhteen. Tasapainoittavat siis toinen toisiaan!

Tässä uusia tänään otettuja kuvia kauhu kaksikosta!

14.1.2012 Helsingin Malmilla syntyi kolme pientä pentua, Lili ja hänen sisaruksensa. Tammikuussa en vielä tiennyt että olisin pian tämän pienen ja täydellisen otuksen omistaja. Mutta näin kävi, ja nyt olemme kaksi vuotta kulkeneet yhdessä. Kahdessa vuodessa olemme oppineet luottamaan toisiimme, matkustamaan ja kokemaan paljon uusia ja jännittäviä asioita. Toivon että vielä edessä on monta samanlaista tervettä ja hyvää vuotta edessä. Mamman rakas <3

Tästä alkoi meidän tarina

Matkalla pohjoiseen!

Pohjoisessa oli vielä viime kesänä Veera jackrusseli kaverina

Aamut jolloin mamma lähti töihin

Viikonloput <3

Lili ja täti

-26 pakkasta, autossa viltin alla

Lilin tärkein ystävä, Paula Bernhardi<3

<3

2014

Hyvää tätä vuotta kaikille!

Me ollaan laskeuduttu tänne eteläsuomen vilinään taas jälleen. Kuukausi pohjoisen lumille meni joutuisasti. Koirat nautti kun saivat olla ulkona vapaana paljon. Mutta kyllä se tämä koti elämäkin on ihan kivaa, ainakaan en vielä ole protestia saanut asiasta.

Uuden vuoden kunniaksi Nella oppi sisäsiistiksi! Ollaan me tätä harjoiteltukki, mutta nyt se on tuottanut tulosta! Kyllä se vähän helpottaa emännänki olotilaa kun maton saa lattiaan ja ei tarvi joka aamu herätä moppaamaan.
Kotona pohjoisessa meillä on kaksi vanhaa koiraa, jotka asuvat ulkosalla. Nella kun vietti aikaansa irti pihalla, hyödynsi hän näiden ruokien tähteet. Tuloksena hieman paisunut koiran pentu. Ettepä voi kuvitella kuinka sapettaa, kun tuo pieni ahmatti söi omat,Lilin ja toisten koirien ruoat. No mutta kasvava lapsi tarvitsee ruokaa, mutta kyllä me alotettiin terveelliset elämäntavat 2014 ;)
Hampaatkin on mennyt vaihtoon! Lattia vaa ropisee kun niitä tippuu, mutta ylä kulmurit on jääny jumiin ja sieltä toiset kasvaa jo rinnalle. Soittelin Ell. ensi viikon tiistaille aikaa, jos eivät siihe mennessä heilu tai näytä liikkumisen merkkejä nii käydään sit siel katsomassa mitä tehhää. Mutta kun ruokalistalla on luita,luita ja luita niin hyvin näyttäisi hampaat heiluvan!

Lili viettelee elämäänsä omana itsenään.
Uudenvuoden aattona koirat jäi keskenään klo 15-20 ja kun palasin kotia oli miua vastassa täysin poissa tolaltaan oleva Lili. Se kiikku suurinpiirtein reittä pitkin syliin kun niin pelkäsi.  Nella ei onneksi välittänyt paukkeesta.
Lilin onneksi sukulaiset kävivät hakemassa sen upinniemeen jossa oli rauhallista, ja siellä ruoka maittoi ja oli hyvä olla turvassa tuttujen ympäröimänä.
Ainut että nyt jos pimeällä ulkoilessa paukahtaa esim. auton ovi niin menee lili paniikkiin. Mutta eiköhän me tästä vielä päästä yli! Asuihan lili ensinmäiset 1,5vuotta 1km päässä Armeinan varuskunnasta varuskunnan alueella, jossa oli sotaharjoituksia,ampumisia yms koko ajan.. Mutta näemmä puolessa vuodessa unohtuu asiat kun ei ole altis niille..